 |
 |
I/24/6 Läntinen Pitkäkatu 53
Inventoitu heinäkuussa 1966
Timo Keinänen
Inventointiin liittyvät piirrokset Rk.hist..tston piir.arkistossa.
Palovakuutuskirja n: o 4931, Tarmon arkL>to, VA.
v. 1863 tontin omisti laivurinleski M.Holmudd. V:sta 1870 lähtien se on ollut Weckströmin suvun hallussa. Nykyisin tontin omistaa Åke Weckström.
Tontti on suorakaiteen~uotoinen ja sijaitsee korttelissa 24 siten, että tonttia ra.j oi ttaa i ·l ässä Länt. Fi tkäkatu ja muilla sivuilla naapuritontit. Vuoden 1825 kartassa tontin n:o oli I/67, nykyinen n:o on I/24/6. ~akennuksia tontilla on yhteensä ~olme. Pääraken- nus on tontin itäsivulla fasadi Lcint.Pitkäkaiulle. Ulkorakennuk- set ovat tontin sivuilla, rak.2 länsisivulla ja rak.3 eteläsivulla.
On suorakaiteenmuotoinen, y~-csikerroksinen pi t ~cänurkal le salvottu hirsirake~~us, jota ~attaa aumakatto. Talo on raken- nettu 1834 ja rakennettu lisää 1844. Pihan puolella on kaksi kuis- tia s e~cä poh.j oisp~iädy:3.3!:i lisäksi lautarakenteinen kui3 ti, jos ta on sisäänkäynti. Talossa on nyky::iän 12 huonetta ,ja 2 eteistä. PvJ.c: ssa :::n.aini taan raken;luks es sa olleen 8 huonetta ja tam~uurin sekä pääl- lerakennetun (överbygd) kuistin.
on uusittu v. 1919 jolloin se tehtiin kvaadereista. Ka- tu.fasadissa kivijalkaan on vielä :nyöhe:n.11in korjattu niin, että ki- vijalan alaosa on nykyisin sementistå. Pihafasadissa kivijalka on kvaa1ereista ja har~aakivilohkareista. Täällä kivijalka ei ole yhtenäinen vaan se muodo3tuu kivipilareista. Pohjoispää1yn sekun- daarin !:euistin kivijalka on luonnon:-civistä ladottu. ~ivijalka
on jaoteltu vuorauksella kahteen horisontaalivyöhykkeeseen, ikkunavyöhykkeeseen ja arkkitraaviin. Ikkuna- vyöhyke on lau1oitettu pystyllä peiterimalaudoituksella. Laudat ovat 19-21 vm leveitä, ri:nat ovat 6 cm leveitä ja niissä on kul- ~issa tavallinen py~ristävä profiili. Arkkitraavi on vaakalaudoi- tettu 20-35 cm leveällä sileällä laudalla. Ikkunavy~hykkeen korkeus on 365 cm, ar~kitraavin 95 c~. Arkkitraavi pä~ttyy ylhäällä kapeaan profiloituun räystäslistaan. Vesilista ja vy~hykkeitten välinen lista ovat sileää lautaa. Lau~oitetut pitkänurkat jakavat ikkuna- vy~hyk~een vertikaalisesti viiteen osaan (pohj.lukien 2:1:1:2:1). Jokaisella a~selilla on T-ruutuinen huoneikkuna sekä 2-ruutuinen ullakkoi~kuna. Pi tkänurlcat on lau,ioi tettu ja ne :nuoiostavat pilasteri t, joissa on kapea profiloitu lista ylhäällä kapiteelina. Ikkunoi 3sa on uus “ic lassilli 3 et kehykset, sa·noin ulla~~koilckunoissa (kts.piirrokset).
on vuorattu kuten katufasadikin. Pitkänurkka jakaa alem- man vyöhykkeen kahteen osaan, joista ka~un puoleinen on leveämpi. Arkkitraavissa on 4-ruutuinen ullakkokamarin ikkuna. 3e lienee tehty n.yöhem·nin, sillä ikkunan kohdalla on räystäslistasta veis/ tetty osa pois, jotta ikkuna voitaisiin avata. !·A .uita ikkunoita ei päädyssä ole.
on lau1oitettu kuten katufasadikin. Päädyn länsiosassa on lautarakenteinen kuisti. Itäosassa on yksi huoneikkuna.
on vuorattu kuten katufasadi. Pitkänurkat jakavat fasa- din viiteen vyöhykkeeseen (pohj.lukien 1:1:1:4:1). Pohjoispäässä on vielä fasadin ja tkeen ed. mainittu kui.3ti. Levein, 4 vyöhyke on myöhemmin tehty kuin muut, sillä tässä on ennen ollut avokuisti. Tässä vyöhykkeessä on ikkuna ja 3 ovea (2eteisiin ja 1 ullakolle). Ovien edessä on kuistit (2). Kuistien portaat ja lattiat ovat se- menttiä. Kuistien kattoa ~cannattavat pilasteri t ovat peräisin ent. höyrylaivanlaiturista. Ik:cunoita on yhteensä 5 ja niissä on kaikissa T-ruudutus. Ulla:cko- ikkunoita on pihafasa1issa yhteensä 3,eteläisi~mällä ikkuna-akse- lissa on samanlainen ullakkoikkuna kuin katufasadissakin.Molemmat muut ulla~~koikkunat ovat kah-1.ella poh,j oisim·nalla akselilla, ne ovat eteläisempää pienempiä (80x35 crn)eikä niissä ole kehyksiä.
Rakennuksen sisätiloja on alkuperäisestä muutettu. Avokuistiin on tehty huoneita (huoneet 1,4 ja 6) ,ja väliseinällä on .jaettu huone 12 kahteen osaan 12a ja 12b. Pvk:n mainitseman 8 huoneen ja tam- buurin tilalla on nykyisin 12 huonetta.
Huone 1 on eteinen ja se on emtisen avokuistin kohdalla. Korkeus 270 cm. Ovilistat ja ovet huonei~iin (kts.piirros).
Huone 2 on keittiö. Korkeus 250 cm. Sisustus sekundaari.
Huone 3 , kamari, josta ikkuna ka1ulle. Korkeus 230 cm.
Huone 4 on keittiö ent. avokui~tin kohdalla. Lattia on huoneen 1 lattiaa korkeammalla ja huonekorkeus on 260 cm.
Huone 5 on kamari, josta on kaksi ikkunaa kadulle. Eteläseinästä on erotettu sekun~aari ko~ erotil a.
Huone 6 on eteinen, joka on ent.avokuistin· kohdalla. Lattialaudat ovat 21-23 c~. Eteisen pohjoissivulla on portaat ullakolle. Ovissa on kaikissa sa~anlaiset uusklassilliset kehykset ja huoneen 6 ja 7 välinen ovi on 3-peilinen puoliranskalainen ovi (kts.piirros).
Huone 7 ja huone 8, sekundaari sisustus.
Huoneissa 9, 10 ja 11 on ~iinteä sisustus ~yös uusittu täydelli- sesti.
Huone 12 on jaettu väliseinällä ~ahteen osaan.
Rakennuksen eriaikaisuus näkyi ullakolla. Tasakerran korkeus on eteläosassa 165 cm ja pohjoisosAssa 150 cm. Kattotuolit ovat myös hieman erilaiset, eteläosassa kontti on aivan pystysuorassa, poh- joisosassa se on viistossa. Kontti ja käpälä tukevat jalasorteen joka on valiseinähirsien päällä siis n. 150 cm korkeudella.(kts . ullaken leikkauspiirros ). Eteläosan muodostaa kadun puolella pitkänurkan, johon pohjoisosa liittyy karoilla. Pihan puolella ei pitkänurkkasalvosta ollut, koska täällä on ollut veranta, jonka seinän puna~ultaus näkyi eteläisi~ mässä seinässä 60 cm ullaken lattiasta ylöspäin. Eteläpäädyssä on ullakkokamari, josta on ikkuna eteläpäätyyn (90x 105 cm). Kattolautojen välistä näkyi vanhaa pärekattoa. Nykyisin kateaineena on huopa.
Talo on rakennettu nelikul~aisiksi palhotuista hirsistä ja vuorattu pystylauioituksella. Tilkkeenä hirsissä on käytetty sam- malta. Rakennus on salvottu pit~dnurkalle, mutta arkkitraavin ta- solla on hirsissä lyhytnurkkasalvos.
Talo on rakennettu kah1easa 03assa 1834 ja 1844. En kuitenkaan saanut selvyyttä kQmpi osista on ensin rakennettu. Rakennllic3en eteläosassa on ollut avokuist$ pihan puolella, joka ilmeisesti vuosisadan vaihteessa on rakennettu huoneiksi. :~uuten rakennus on säilyttänyt vanhan 1800-luvun asunsa.
on entinen pakari tuparakennu3, jo~a on rakennettu 1846. Se on yksikerroksinen, pitkänurkalle salvottu hirsirakennus, jota kattaa satulakatto. Rakennus on vuorattu pystyllä peiteri~alau1oi tuksella ja punamulla ttu. Ikkunankehykset ja lauioi tetut pi tk.!d. nur- kat ovat valkoiset. Kivijalka on lohko ja luonnonkivista muurattu. Kui>ti keskellä pihafasa~ia on sekunQaari • .Rakennuksen sisätilat on uusittu. Huoneita on ~aksi, mole:n:nat ny- kyisin asuinhuoneita. ~a~ennus
hirsistä pitkänurkalle salvottu ulkorakennus, jossa on ollut navetat ja k:äy:nälät.
on tontin eteläsivulla ja siinä on varastotiloja, ent. vajaraken1USo. Se on rakennettu hirsistä pitkänurkalle salvoen ja vuorattu pystylauioituk3ella.
Tontin n:o I/67 Omistaja: Laivurinleski M.Holmudd
Rak. 1834 ja lisära~ennettu 1 844. Vuorattu ja maalat- tu ~eltaisella öljyvärillä. Lauta-ja tuohikatto. 40 X 16 X 13 kyyn. 8 huonetta tambu.urin ja ylira~ennetun ( överbygd ) kuistin lisäksi. 6 kaakeliuunia ja ~eittiöliesi. Lisä~si ullai~ohuone, jossa kaa- keliuuni. Ra~en~us
Asuinrakennus 1843, vuoraa~aton, värillä. Lauta-,ja tuohika tto. 15 1/2 X 8 X 8 1/2 ‘.cyyn . 2 huonetta: palcari tupa ja ‘carnari. ~utta ~aalattu puna-
Ulkoralcennus hirsistä 1838, maalattu punavärillä, vu.o- raamaton. Lauta-ja tuohikatto. 22 3/4 X 7 X 7 1 /2 kyyn. ]”avetta ja sen eteinen, va,j a .ja ruokasäili3.
Ulkorakennus hirsistä 1845, vuoraa-a.a ton, nutta -naala t- tu punavärillä. Lau t a- ja tuohikatto. 24 X 7 X 8 kyyn. Talli, halko-ja vaunulii teri.