Inventoitu heinäkuussa 1966 Ritva Tuomi Inventointikertomukseen liittyvät mittauspiirustukset Kansallis- mu3eon piirustusarkistossa. KI~JALLI)ET LÄHTZ~T: Lii t.

• Jarle P-0, Kristinestads by~sna~shistoria,~aistraatin arkistos- aa oleva kappale.
• Paloval-cuutuskirja Ng 13361 v: l ta 1885. Tarmon ar~cisto, VA..
• Valokuvat l~ 28768-9, Kansallismu3 eon valolcuva-ar’.cis to. TONTIN ObH.3 TAA nykyisin maalarimestari Siltanen. Vuonna 1885 omis- taja oli merikapteeni Henrik Wilhelm Gylander, vuonna 1897 räätäli- mestari I.Bärlund .j a vuonna 1905 Bärlundin perilliset. 3ekä Jarlen tutki:nuksessa että Kansallis’.Iluseon valokuvien yhteydessä taloa nimitetään Argillan~erin taloksi. Liite TO~TTI 58 on itä-länsisuuntainen ulottuen korttelin poikki Aitaka- ja.piir.1dulta Läntiselle Pitkäkadulle. 1800-luvulla oli tenttiin yhdistetty Hållfastinka,lulle ulottuva tontti 78. ,Jlaa viettää tontin lteskilcoh- dal ta katuja kohden. Rakennuksia on kolme. Pääralcennus sijaitsee tontin itäreunassa Läntisen Pitkäkadun varrella. Ulkor~kennus sijait- see lähes keskellä tonttia, sen pohjoisreunass~. Lähellä Aitakatua on yksikerroksinen mökki, jota en inventoinut, sillä siihen ei pääs- syt sisälle. Vastapäätä päärake nnusta Läntisen Pitkäkaiun itäpuo- lella on kaupunGin uusi :cirkko ja puisto. Viereisellä tontilla 59 on yksikerroksinen asuint alo, joka on rake~nettu aivan päärakennuk- sen viereen ja tontilla 57 on samoin vanha yisi~erroksinen asuin- rakennus, joka on juuri uusittu si.sältä .ja ul ~c oa.

Liite P.iv.R-tKKiTJU3 on kaksikerroksinen hirsistä salvottu asuinral-cennus, joka on rakennettu vuonna 1815. ~olem~issa kerroksissa on neljä huonetta. Sisälinkäy;2 ti on ny~-cyisin pihan puol P-1 ta. Ka·i.un puolella on ovi, joka on poistettu käytöstä. Inventoitaessa taloasa tehtiin parhaillaan sisä:corjauksia, joi·i.en yhtey·iessä ra:cennettiin pihan puolelle oven yläpuolelle parveke. :;ry:cy:i].n talo on y.~csio.omaan asun- tona, aikaise~~in tällä vuosisaialla talossa on ollut leipurinlii- ke, jon~a nyy’::J.äl än si 3Ll:in:cay!lti oli ::Catuovesta.

{IVI,T.’i.fZA on ~ca l.un puol Glla noin 30 c11 icorkea, 1 U0’1:10n~ci vien pääl- lii on pa:Csu r 11 ppaus, ~ossa 0:1 :.cäytetty se:n.entin ~a hieican se~cai’3ta laastia. ~ivijal~a levenee 11aan pintaa koh~en. Pa~1yissä ja piha- fasadi ssa on alushirsien alla matala, “‘TI.uuraa:na ton 1 uonnon~ci viker- ros. ~ellaria ei ole.

:n.3A “JIT on vuorattu pystysuuntaisella sau:n3.ri·nalauioi tu;.·oella. ~äystään alla on noin 30 c~ ~corkea vyöhy~e, jo~a on vuorattu vaaka- suuntaisilla sileilLi lau’ioilla, ja ,4 ohon väli’3einien pit::Cänur~at eivät ulotu. Päiidyissä sau’n.arimavuoraus jatkuu harjan alla olevaan lcolrn.ioon asti, ja vaa’ralautavy:Jhyke ~iertää harjan alla kuten pi t- killä sivuilla. Pit~änur~c’den päät on vuorattu sil3illä pystylau- doilla, nur’-cissa ‘:cu:u:nankin ‘3 eini:i n hirre:1.:pää t on vuorattu eri 1 .C’3 een. 3au·.nari:nojen väli11at.cat vaihtelevat :nutta ne ovat kes ‘ci;nd.ärin n . 30 cm ri:nojen ~ceskeltil :.ces~celle mitattuna, j a rirn.ojen leveys on n. 7-8 c111. ;~Iole!Ullilla pi t ~cillä sivuilla on vuorau’.c3es3a noin 1 m räys- tään alapuolella epätasainen saum.a. ::<:a tufasad.is sa on s einäpin:1an suuntaisesta laudasta ja niiden all~ olevasta vinosta l audasta muo- dostuva vesilista kivijalan päällä. 3einäpinnat ja listat on maalat- tu punamullalla ja i’:ckunoiden ja ovien kehyslaudat ovat valkoiset. Punamul tauksen alla on paikoitellen kel ta•nul taa.

Katufasadi

Jakaantuu väliseinien pitkänurkkien avulla neljään keskenään erisuuruiseen vyöhykkeeseen. KeskelHi fasadia on kapea vy’.J- hyie, jossa on toisen ~errok3en ikkuna ja vinosti sen alla ulko- ovi. Tämän etE:läpuolella oleva seinäpinta on kokonaisuudessaan yhtä vyöhykettä, jo?sa on kalcsi toisen kerroksen i::Ckunaa ja kaksi ensi~·1äisen kerroksen i:C:cunaa. Pohjoispuolella oleva seinäpinta I.A.TU.?f~3ADI .jakaantuu kahteen vy:5hy~keeseen j oieta lähinnä poh.j oispää tyä oleva on vain vähän keskirnn1istä vy3hykettä kapeampi j a n~iden välissä oleva molempia leveämpi. Pohjoisreunan kahdessa vyöhykkeessä on kum1lassakin yksi i·r~una-akseli. Ensinnäisen kerroksen ik~unoissa ja ovessa on sileät sivu-ja alakehyslau1at, yläkehyksenä on muita leveämpi, sileä lauta, jonka päällä on sivuille levenevä profiloi tu lista sekä vino rä.ystäslauta. Toisen kerroksen i’.c’:eunoissa on sileät yhtä leveät kehyslaudat jo1ca sivulla ja i~c’;cunan ala-ja yläpuolella on vino lauta.