 |
 |
Jarle, P-O, Kristinestads byggnadshistoria. Kristiinankaupungin maistraatti, palovakuutuskirjat n:o 76(v.1834 ja 1846). Tarmon arkisto, VA.
vuonna 1834 tontin omisti kauppias A.Z. Holmström. Kauppias C.W. Kraepelin omisti tontin pvk:n mukaan 1856 ja hänen mukaansa päärakennusta sanotaankin usein Kraepelinen taloksi. V 1901 tontti oli merimies Anders Lagerin hallussa ja v.1916 se kuului panimomestari S. K Skadelle ja tämän jälkeen Kansalliskauppa Oy Sammolle.
Tontin numero vuoden 1825 kartassa on 144. Tontti on itä-länsi-suuntainen ja suorakaiteen muuotoinen ulottuen It.Läntiselle Pitkällekadulle. Tontti on muita tämän korttelin tontteja suurempi. Päärakennus on tontin itälaidalla It.Pitkäkadun varrella, ulkorakennusrivit ovat tontin etelä-ja pohjoissivulla ja ulottuvat päärakennuksesta Länt. Pitkällekadulle. Sisäänkäynti tontille on alunperin ollut vain Länt.Pitkäkadulta.
on pvk:n mukaan rakennettu 1812 ja vuorattu 1813 sekä maalattu punavärillä. Talo on kaksikerroksinen, hirsistä rakennettu asuinrakennus. Rakennusta kattaa satulakatto, joka on tehty 1900-luvun alkupuolella, kun alkuperäinen mansardikatto poistettiin. Rakennuksen vuoraus on uusittu 1900-luvun alussa aika ikävän näköiseksi. Nykyinen väri on vaalean harmaa.
on harmaa kivikvaadereista, jotka kylmämuurauksella on liitetty toisiinsa. Kvaaderien koko on (100-230 )x35x55 cm. It. Pitkänkadun fasadissa kivijalan korkeus on 140-160 cm. Kivijalassa on kolme n.25x20 cm suuruista tuuletusaukkoa. Samoin katufasadin kivijalassa on oviaukko I-kerroksessa olevaan myynälään.
Pihan puolella Kivijalka on eteläosassa kvaadereista (2 kpl) ja muualla lohko- ja luonnonkivistä muurattu. Kuistin molemmin puolin on portaat kellareihin. Pohjoispuoleinen kellari on alkuperäinen, etelänpuoleinen on uusi. Eteläpäädyssä kivijalan korkeus on 100-150 cm, se on kvaadereista kuten myös pohjoispäädyssä. Täällä kivijalka on roiskerapattu.
Rakennuksen pohjoisosassa oleva kellari on alkuperäinen. Se on tiilistä holvattu ja rapattu. Kellarissa on laakea tynnyriholvi. Kellarin koko on 440x370x200 cm. Katossa kaksi lihanriiputuskoukkua ja itäseinässä on nelikulmainen syvennys. Eteläpuoleinen kellari on tehty 1900-luvulla keskuslämmityksen pannuhuoneeksi.
Fasadit on uudelleenvuorattu 1900-luvun alussa, jolloin myös nykyinen satulakatto tehtiin. Vanhasta valokuvasta päätellen (Idyllinen Kristiinankaupunki s.47) lienee rakennus 1800-luvulla ollut valkeaksi rapattu. Toisaalta eteläpäädyssä oli mansardikaton aikainen vaakalaudoitus.
jakaantuu vertikaalisesti neljään vyöhykkeeseen. Alimman muodostaa 90 cm korkea pystylaudoitettu vyöhyke, joka ulottuu viistosta vesilistasta ikkunoitten alapuolelle. Toinen vyöhyke on vaakalaudoitettu ja ulottuu toisen kerroksen ikkunoitten yläreunan tasalle. Kolmas vyöhyke on pystylaudoitettu kuten ensimmäinenkin. Neljäs, arkitraavivyöhyke on vaakalaudoitettu. Ikkuna-akseleita fasadissa on 7. Pohj.lukien 1,2 ja 3. ikkuna ovat säännöllisin etäisyyksin toisistaan ja 4 seuraavaa muodostaa kaksi kahden ikkunan ryhmää . Alakerrassa on 5.ikkuna-akselissa ovi ja eteläisimmän ikkunaparin keskellä 1 ikkuna. Ullakkoikkunoita on arkitraavissa akseleilla 7. Huoneikkunat ovat kooltaan . Ne ovat 4-ruutuisia ja karmit muodostavat latinalaisen ristin. Ullakoikkunat ovat 2-ruutuisia. Kaikki fasadin ikkunankehykset ovat sileää lautaa. Fasadin kolme alinta vyöhykettä jakaa pystylaudat viiteen vertikaalivyöhykeeseen. Onko niissä mahdollisesti pitkänurkat en saanut varmuutta.
On vaakalaudoitettu n. 9cm leveällä uurretulla laudalla. Keskellä satulakaton kolmiopäätyä on 6-ruutuinen ikkuna, jossa on 1800-luvun kulmaraudat.
on vaakalaudoitettu n.18-19 cm leveällä uurretulla laudalla, jossa uurros on suorakulmainen. Tässä päädyssä vuoraus on muita vanhempi. Ylhäällä katonrajassa on vuorauksessa kulmissa sauma, joka osoittaa ent. mansardikaton alalappeen paikan. Päädyssä on keskellä ullakokamarin ikkuna sekä I-kerroksessa keskiakselin itäpuolella sekundaari ikkuna. Ikkunankehykset ovat sileää lautaa. Ullakoikkunan kulmaraudat ovat 1800-luvun tyyppiä.
hallitsee keskellä lautarakenteinen, 5-kulmainen kuisti. Sekä kuisti että runko-o3a on lau1oitettu 9 c~ leveällä uurretulla puoliponttilauialla (Uurros laudassa on loivasti kaartuva). Tämä laudoitus ulottuu vesilistasta arkkitraaviin, joka on vaakalauioi- tettu kuten katufasadissakin. Fasadin jakaa vertikaalivyöhykkeisiin seinästä n.5 cm ulkonevat pystylaudoitetut pilasterit, mahdollisesti pitk~inurkat (kts.katu- fasadi). Ik~una-akseleita on 6. Pohj.lukien 3. jää kuistin sisälle ja siinä on ovet. 4. akselilla on alakerrassa ovi.
on 5-sivuinen, tasakattoinen ja kaksikerroksinen. Vy~lista jakaa kuistin kahteen osaan. Kuisti on uus3oottilaistyylinen suip- pokaarisine ikkunoineen ja ovineen. Ala~errassa on keskellä ovi ja sen eteläpuolella sivulla ikkunapari, jotka tosin ulkopuolelta on peitetty kovalevyllä. Toisessa kerrokses sa on myös keskel l ä ovi, jonka eteen on tehty sekun1aari parveke. !Jluilla neljällä sivulla on i~ckunapari t. :3 amanlainen suippokaarinen ovi on toisessa kerrok- sessa myös kuistista huoneeseen. Ik:cunoi tten ja ovien yläosan muodostaa suippokaarinen ikkuna, .jonka keskellä on rombi-kuvio ja sen :..Cul:ni.s sa ympyräkuvio. }{ow.bi on vaa- leanvihreää lasia j a y~pyrät violettia lasia. Ikkunat ovat 6-ruu- tuisia ja viistot poikkipiena t .ja~cava t ruudut vielä neljään osaan. Lähes samanlainen on kuisti ollut ent.kapteeni Ekmanin talos s a (Kansallismuseon kuva 43034).
on uusittu täydellisesti, kun rakennuksessa toimi tukkukauppa. Alakerrasta on avattu leveä t portaat yläkertaan ja ~iinteä sisustus on uusittu. Ala:cerran huoneet on lautaseinillä jaettu pienempiin osiin.
Huoneessa on va;1ha j al~calis ta (piirros).
Pääty ja väliseinät .on salvottu harjaan saak:ca. Kattolau.iat lepää- vät vuoliaisten v ara’33a. Tasa~cerra!l korkeus on ~0 cm ja tästä ylös- päin n. 40 crn on ar~c’.{:i traavi riiys tä ~i s een saa’.<:ka lau1oi :; ta. Tässä o.sassa on nylcyi s et ulla :c’coi~c’.cuna t ( 90x35 c-m). Väli-:; einä t ja pää- tyseinät on sivuilta viistot al~uperäi-::;en ·1ansar·:l i~caton lappeen —··-· . ·— mukaan. Til~keenä on ra~en~uk3essa käytetty sa~~alta.
Talo on rakennettu 1812. Täll~in se oli ma~sardikattoi~en. ~ykyi nen .kuisti lienee 180<’)-luvun jälkirn.”läiseltä puolis’:colta. ;.take~nuk sen ny~yinen vuoraus sekä satulakatto ovat vuosisadan vaihteen tie- noilla tehty.
Entinen p’l’:<:ari tupa ja ren·:.c ikamari, J o.cea nyt on varasto- ra1cennuk3ena. 3e on pv:-c:n 11ukaan ra:cennettu ‘18’14. Talo on 1-l:Cerrok- sinen, sa tula~cattoinen, pi tk:änur:calle salvottu hirsira~cennus . 3a- lcennuksessa on en·:1 en ollut rnansar:ii’..catto, joka 1900-luvun alussa muutetti i~1 satula’ca to·csi. Täll.i i-1 ·nuutettii’1 :nf5s lauta’catto 11US- tiin lasitettuihin tiiliin, jotka lienevät peräisin päJraiennuks en katosta.
on n. 40 cm 1corkea ja se on sementillä rapattu paitsi pohjoisfasa1issa, jo3sa icivijal’.ca on luonnon·civistii.
on pystyrimalaui.oitettu ja punamullattu. Eteläfasadin jakavat laud.oi tetut pi tlönurka t kolmeen osaan. Keskim- mäisessä osassa on ovi eteiseen ja ‘!lolemn.issa muissa on Lc~cuna. Pystyrimalau-loi tus ulottuu ~civi,jalasta ar’oc:ci traaviin, joka on vaa- kalaud.oi tettu. Ar::Ck:i traavissa on 3 ulla·:e~coi:Ckunaa • ..:i..r~ki traavin korkeus on n. 70 crn. Pystyrimalau’ioi tuksessa lautojen leveys on 20-25 cm ja ri1nojen 5-6 cm. Vuoraus on k iinnitetty suurikantaisil- la taotuilla nauloilla. Pohj oisfasadi on pys tyri·nalau.i .oi tettu ja vuor aus on kiinnitetty tehdasnauloilla. Itäpääty on pystyri~alau1oitettu aina r äystää seen saakka. vuoraus on tehty eteläfa.sadin vuorqusta myöhe~·nin j a se on ‘ociin!litetty hirsiseinään tehdasanuloilla. Itäpääiyssä on keskellä 6-ruutuinen L c’cuna. Ikkunanpuitteissa on jälj ellii vanhojen 1 .cul-n.arautoj en kannat. :ceskellä on my::> s 4-ruutuinen ulla:c~coLckuna. Pää 1yn lau·l.o i tus on
tehty ennen m.an.sar·.l .ikaton poista.J.L;ta sillä vuorattksessa näkyy viis- to sauma. Länsipäi.J. ty on pyst;yri··1 alau.Joi tettu.
Pohjakaava on paritupa, jossa läntinen huone on ollut pa:caritupa ja itäinen renki1ca’llari. Keskellä on eteinen ja piene:npi kamari. Huone 1 on ent. pa~aritupa, jonka ~oillisnurkassa on lähes puolet lattiasta täyttävä leivinuunin sementtiperusta. Tämä perusta on suurennettu nykyiseen kokoonsa 1925. Lattia on 18-20 vm leveistä laudoista. Seinissä on helmipontti panelointi. Huoneen korkeus on 245 cm. Poikittaiset kattolaudat lepäävät 80-90 vm välein toisis~ taan olevien kattoå’f~)m varassa. Kattolau·i .at ovat 25-35 cm le- veitä. Huone 2 on ikkQ~aton ~amari. 3en koillisnurkassa on ollut uuni, joka oli poistettu. Huone 3 on ent. ren~ikamari. auone~orkeus on 260 cm. Länsiseinässä on ovi eteiseen sekä se~cundaari ovi huoneeseen 2. Huoneessa oli tapettien alla hirsiseinässä sinisenharmaa maalaus. Eteishuoneesta on luukkuuliakoile sekä ovi huoneisiin 1,2 ja 3. Tapettien alla oli hirsiseinä valkoiseksi kalkittu. Vesikatto oh :nu~tista la3itetuista kattoliilistä. ~attolaudat le- päävät 5 vuoliais en varassa. ‘.rasaker:ba on r en~ci tuvan ~.cohd.alla la t- tian tasolla. Länsiosassa tasa~erran korkeus on 45 cm. Tässä osassa on ilmeisesti vähe·nmän lattia täytettä kuin itäosassa. Ark~ci traavi on laud.oista .ja laudat on naubattu n. 1 m v~-i.lein oleviin pystyhirsiin. Pääty ja väliseinät on salvottu harjaan saa~ka. narjan ~orkeus on n. 250 cm. Pääty ja väliseinissä näkyi mansardikaton muoto. Ullakon lattiatäytteenä oli hiekka. Ikkunat sekä eteläfasadissa että i täpä~-idyssä ovat 6-ruutuisia ja niissä on 1800-luvun kulmarau1a t. I lckunoi tten koko on n. 100x140 cm.
muodostuu kolmesta erillisestä rakennuk- s8sta. I-osassa on aitta, II-osassa ~akasiini ja III-os~ssa ~aka siineja, talli ja käymälä. Tä~ä osa ulottuu aina Länt.Pitkäka~ulle saakka.
on aitta. Se on kaksikerro:csinen pi tki:inurkalle sal vottu hir- sira:cennus. Rakennu_ic·::; en pohjois-ja länsisivut on :PYS tyrimalau’ioi- tettu, ;nuilla sivuilla ei ole laudoi tusta. 1.la’tcent1U:3ta kattaa sa- tulakatto ja kateaineena on mu0tat lasitetut kattotiilet. Rakennus on perinteellistä tyyppiä oleva aitta, .jossa alakerros on ylempää n. 30 c:n :.Capea:npi ja yläkerta lllUOd.ostaa “katoksen 11 o Kivijalkaa ei varsinaisesti ole vaan rakennus on hirsistä tehdyn tukirakenteen päällä. Aitassa ei ole ikkunoita. Ovi on pohjoissi- vulla ja toisessa kerroksessa on t ärnän yläpuolella luukku.
liittyvät toisiinsa yhtenäisellä pystyllä peite- rimalaudoituksella, joka on kiinnitetty seinään tehdastekoisilla nauloilla. II-osassa on 1 makasiini. III-osassa on suorak~iteen muotoinen rakennus jaettu väliseinillä neljä~n osaan. Lisäksi on eteläpäähän myöhemmin rakennettu osa, joka on toiTTI.inut myy~älänä. Tässä on ltaksi i~kunaa Län t. Pi tkäkadulle. Ik:-cunan koko on 90-200 cm, oven 90-200 cm. Ik~unassa on sisäpuolella luukut, joissa on lehti- saranat.(piir.) Tässä osassa katto olJ. länsipäi-idyssä aumattu.
Tontin poh .ioislai~alla on lisäksi ulkorakennusrivi pakari tuvan vie- ressä. Nämä ovat pi tki:i nurkalle salvottu.ja hirsistä rakennettuja vajoja. Länsipäässä on lisäksi kaksi lautarakenteista uutta vajaa. Ulkorakennukset tullaan siirtämään 11useoon Lebellin talon tontille.